Tämän viikon aikana olen joutunut tsemppaamaan ihan toden teolla. Joinakin päivinä mielessä on pyörinyt ihan koko ajan, pelko siitä, että pääsenkö siihen kuntoon, minkä olen asettanut tavoitteeksi. Tuo on ollut päälle todella rasittavaa ja stressaavaa. Olen pyrkinyt muuttamaan ajattelumaailmaa positiivisempaan suuntaan. Ajattelen niin, että jos ei olekaan nyt mun hetki olla parhaassa kunnossa, niin olen sitä sitten myöhemmin. Tuohon olen tyytyväinen kunhan pystyn antamaan 100% itsestäni.
Tässä viime päivinä tai viikkoina on tullut havaittua, että mulle on puhjennut hyttysallergia. Hyttynen kun pistää, niin olen isoilla paukamilla ja jotkut pateista ovat olleet kaksikin viikkoa iholla, vaikka niihin en ole lainkaan koskenut. Tämä on aika jännä juttu, että ylipäänsä hyttyset mua pistää. Ei ole kesässä ollut koskaan kuin muutamia pistoja, ja aina hyttyset ovat mua karttaneet ihan pienestä lähtien :) Ja jostain syystä niitä on kämpässä, vaikka en ikkunoita auki pidäkään. Jostain ne yön aikana tulevat hmm.
Treeneissä tsemppaan itseäni samaan tuttuun malliin. Periksi ei anneta. Ehkä vielä enemmän täytyy psyykata itseäni, jotta saan annettua kaiken jokaisessa treenissä. Monesti on nyt ollut veto poissa ennen treeniä. Treenin jälken onkin ollut ihmeellisen pirteä olo ja voimat ovat palautuneet. Eilen oli kuin juoksuhiekassa olisi kävellyt heinäseiväs :) Siihen onkin syynsä. Ja ihan hyvä sellainen. Siitä myöhemmin lisää.
Tässä jotain avitusta asiaan
Muutama selkäotos tältä päivältä...Niin sehän olisi 5 weeks out!
